Voi että on ihanaa käydä ulkona kävelyllä alkuyön hiljaisina tunteina. Jotenkin vain ajauduin ulos, vaikka olin jo oikeastaan mennyt nukkumaan. En saanut rauhoituttua ja nousin ylös ja lopulta löysin itseni kävelemästä ulkona. Siellä on ihanan kaunista. Lumi peittää maan, pensaat ja puut. Lumi on kauniin valkoista, kuin syliinsä sulkevaa pumpulia. Kävelin melko rivakasti ja tottumaton sydämeni rupesi pomppimaan ja jalkoja sekä nilkkoja kivistämään. Siltikin, olipas ihanaa käydä kävelyllä.

Eilen tosin tein minun voimilleni melko ison lenkin. Olinkin aivan uuvuksissa. Kaikki pieni lihaskipu ja väsymys on hyvä merkki, sillä kuitenkin tuntuu siltä, että kehoni voimistuu ja se tuntuu ihanalta!